Muhiiko kotonasi homecoctail? Mestarietsivät Jyrki, Jarmo ja Mauri paljastavat sen.

Muhiiko kotonasi homecoctail? Mestarietsivät Jyrki, Jarmo ja Mauri paljastavat sen.

Kuvassa Saara Pulkkinen ja Sampsa Väntsi homekoirineen.

Otavassa asuva Saara Pulkkinen tietää kokemuksesta, että koirat eivät ole joka kylään tervetulleet vieraisille. Pulkkisen koirat vielä vähemmän, sillä Jyrki (8), Mauri (4) ja Jarmo (3) ovat korkeasti koulutettuja homekoiria, jotka jokaiseen uuteen sisätilaan tullessaan uskovat pääsevänsä töihin ja alkavat innolla nuuskia nurkkia, ellei niitä pidä aloillaan. Eikä kukaan riemastu yllättävistä homelöydöistä.
Porvoosta kotoisin olevalla Saara Pulkkisella on liki 30 vuoden kokemus Saksan paimenkoirista, mutta homekoirakouluttajan uralle hän lähti vasta vuonna 2010, kun työ laboranttina loppui firman konkurssiin. Koulutus, johon sadasta hakijasta valittiin vain 17, tapahtui Kannuksen maaseutuoppilaitoksessa ja kesti puolitoista vuotta. Tänä aikana löytyi myös nykyinen avomies Sampsa Väntsi, pian eläkkeelle jäävä everstiluutnantti. Kun Otavasta keksittiin sopiva talo ja sen vielä sopivampi koirien pitoon käypäisä varjoinen puutarhatontti, tuli pariskunnasta otavalaisia.

Ei vain hometta: sphaeropsidales, engyodontiem, penicillioides ja kumppanit

Vaikka yleisesti puhutaan vain homehaitoista, sisäilmaa saattaa itiöillään pilata ja terveyttä vaarantaa kaikenkaikkiaan 25 eri homelajia, hiivaa ja sädesientä, joiden koostumus vaihtelee vuodenajan mukaan. Niiden hajut vaihtelevat mummonmökistä perunakuoppaan ja makeiskauppaan. Homeen hajun aistii jopa vuosikausia myös vaatteista, kirjoista, papereista ja huonekaluista, joita on säilytetty hometiloissa. Aina ei vaurioita ihmisen nenällä haista lainkaan eikä pitkään aikaan muutenkaan huomaa kuten rossipohjassa muhivaa sädesientä, joka ulottaa salakavalasti rihmastonsa lattian alta seinärakenteisiin. Useimmiten kuitenkin on materiaalipinnoilla näkyvissä värimuutoksia, pistemäistä kasvustoa ja kupruilua. Itiöille altistunut asukas alkaa kärsiä nuhasta, flunssasta, silmäoireista sekä poskionteloiden ja korvien tulehduksesta. Varsinkin lapset saattavat joutua selittämättömään sairauskierteeseen.

Koiran kuono ei petä

Koiran hajuaisti on hajusolujen määrän perusteella 44 kertaa parempi kuin ihmisen ja hajuaistin herkkyyden perusteella jopa 100 000–100 miljoonaa kertaa tarkempi. Tryffeli- ja homekoirien lisäksi koiria onkin koulutettu „nuuskijoiksi“ niin poliisin, tullin kuin lääketieteenkin palvelukseen: on jälki- ja ruumiskoiria, huume- ja rahakoiria sekä diabetes-lasten verensokerin laskua ja syöpäkasvaimia ilmaisevia koiria. Uusin „nenäkoira“ on ase- ja norsunluukätköjen paljastamiseen koulutettu; kaksi tällaista koiraa lähti tänä kesänä Suomesta Afrikkaan työmatkalle kouluttajansa, imatralaisen Toni Lahtisen kanssa, joka on entinen poliisi. Koirat on tehtäväänsä valinnut poliisikoiraohjaaja Miikka Ounila, joka myös valitsee Saara Pulkkiselle parin kuukauden päästä tulossa olevan neljännen homekoiran, Parsonrussel-terrierin, joka on jo ennen syntymäänsä nimetty Maisaksi.
Palkitsemiseen perustuva treenaus alkaa heti pennusta ja kestää kaksi vuotta, jolloin voidaan todeta, onko koira sopiva tehtäväänsä. Ei vain luonne, vaan myös geenit ratkaisevat. Yksi Pulkkisen koirista tunsi selittämätöntä perittyä kammoa kuviollisia pintoja kohtaan, jolloin laattalattiat tai viivamerkinnät kuten urheiluhalleissa estivät työnteon. Homekoirat S&S ja niiden kouluttajat, „homekoirakot“, kuuluvat Suomen Homekoirayrittäjät ry:hyn ja osallistuvat kahden vuoden välein virkakoiranohjaajien suorittamaan tasontarkastukseen.

Ahkeria apulaisia

Työmatkoilla ovat mukana aina kaikki kolme koiraa, joista jokainen palaa innosta päästä tutkimaan paikkoja, sillä tiedossa on etsinnän lopuksi emännän kiittelyt, herkkupala ja leikkipallo. Koiran käytös paljastaa yleensä jo heti sisään tullessa, että se on vainunnut kohteesta sille opetetun hajun. Ellei sitten tarkastuksen tilanneella asiakkaalla käy harvinainen onnenpotku eli koira jo alkuun menee ymmälleen ja luo emäntäänsä kysyvän katseen: mitäs me täällä muka tehdään? Yleensä koira lähtee heti käskyn saatuaan innostuneena liikkeelle, nuuhkii keskittyneesti paikat ja merkkaa ne raapimalla tai maahan menemällä. Hienojen parkettien säästämiseksi koirille on tarvittaessa suojatossut. Varmuuden vuoksi tilat tutkitutetaan peräkkäin kahdella koiralla ja halutessa voidaan käyttää lisäksi lämpökameraa, pintakosteusmittaria sekä pintalämpö- ja kastepistemittaria. Tuloksista tehdään raportti, johon ongelmakohdat on huonekohtaisesti merkitty selityksineen.

Talotohtorilla on vaitiolovelvollisuus

Homekoirapartio kutsutaan paikalle, kun asukkaat epäilevät homevaurioita tai kun ollaan ostamassa tai myymässä taloa. Niin tai näin: naapurit eivät saisi huomata „talotohtorin“ käyntiä, ettei kauppaa tehdessä tulisi vaikeuksia. Asiakkaat haluavat varmistaa, että koirapartion auto on neutraali ja monasti pyydetään käyttämään takaovea. Saara Pulkkinen ja Sampsa Väntsi, joka hoitaa laitemittaukset ja tutkii talojen rakenteet ja alapohjat, eivät käytä mitään erikoisia työasuja tai hengityssuojaimia. Saara Pulkkinen: „Kuinka voisimmekaan esiintyä „avaruusasuissa“, kun samoissa tiloissa ovat ihmiset asuneet suojaamattomina vuosikausia ja vieressä saattavat lapset seurata työskentelyämme!“
Homekoiratutkimukselle on yhä enemmän kysyntää ympäri Suomea. Tutkimus tehdään vain kiinteistön omistajan suostumuksella ja tuloksista on vaitiolovelvollisuus. Otavan koirien suurin tutkimuskohde on tähän mennessä ollut Espoon 10’000 m2:n Barona-arena. Tilausjono on jatkuvasti vähintään kolmen viikon pituinen, mutta odottaminen palkitaan – ehkä paremmalla terveydellä.

Lisätietoja Otavan homekoirista: saara@homekoiratsjas.fi, puh. 040 541 367.