Kaupunginhallitus ulkomailla Otavassa

Mikkelin kaupunginhallitus kiertää tutustumassa kaupungin liitostaajamiin. Keskiviikkona 21.8. oli vuorossa vierailu Otavaan. Puheenjohtaja Arto Seppälä ja hallituksen jäsenistä  2.  varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa,  jäsenet Minna Pöntinen, Jukka Pöyry, Maili Soininen ja sivistystoimen johtaja Virpi Siekkinen saapuivat paikalle, lopuilla oli muita tärkeitä kokouksia ja neuvotteluja. Mutta hyvä näinkin. Saimme kolmen tunnin ajan esitellä kyläämme ja kertoa, mitä Otavalla on tarjottavana asukkailleen, minkä toivomme säilyvän, mihin tarvitsemme kaupungilta apua. 

Otavan päiväkodin portailla: Jukka Pöyry, Armi Salo-Oksa, päiväkotilaiset johtaja Anne Hokkanen ja Riku Nikkanen, Minna Pöntinen, Mali Soininen, Arto Seppälä, Virpi Siekkinen, Juhani Manninen (Otava-Seuran puheenjohtaja).

Ensimmäisenä vierailukohteena oli päiväkoti,  olemmehan vähän otettuja siitä, että Otava on Mikkelin lapsirikkaimpia taajamia. Jopa niin, että päiväkotilapsille eivät tilat enää riitä, vaan lisää on hankittava rakentamalla piha-alueelle parakkeja ottamaan isommat lapset vastaan jo tänä syksynä. Päiväkodin johtaja Anne Hokkanen kuljetti vierailijoita läpi päiväkodin (entisen koulun) sokkeloiden ja hankalien portaikkojen kertoen, mitä missäkin huoneessa ja osastolla tehdään. Kodikasta oli kaikkialla, mutta myös ahdasta, onhan talon uusimpaan pelastussuunnitelmaan kirjattu 84 lasta. Erikoisen hyvän vaikutelman tekivät päiväkodin avarat pihatilat, joita on talon molemmin puolin ja joissa on isonkin lapsilauman turvallista leikkiä ja ulkoilla. Myös päiväkotia ympäröivä rauhallinen luonto ja rakennuksen terveellinen sisäilma herättivät melkein kateutta. Suurimpana toiveena oli saada päiväkodille lastentarhaopettaja, mistä ammattikunnasta tuntuu olevan puutetta muuallakin Mikkelissä.

Lähipalvelukeskukseen saapumassa: vas. Pipa Jartti-Kunnas, Mali Soininen, Arto Seppälä, Minna Pöntinen, Armi Salo-Oksa, Juhani Manninen, Jukka Pöyry, Virpi Siekkinen, MLL:n varapuheenjohtaja Marika Parkkinen.

Seuraavaksi vieraat suunnistivat  Lähipalvelukeskukseen, jossa olivat vastaanottamassa Pipa  Jartti-Kunnas ja Hanne Leiskamo. Tutustuttiin ensin liikehuoneiston eri osa-alueisiin ja myyntituotteisiin, minkä jälkeen saatiin kuulla yrityksen toimintaideasta. Yksityisen osuuskunnan perustaman Lähipalvelukeskuksen yhteistyö kaupungin kanssa eli kaupungin yhteispalvelupisteenä toimiminen sai varsinkin Armi Salo-Oksan – yrittäjä itsekin - tiedustelemaan yrityksen budjetin yksityiskohtia. Pipa Jartti-Kunnas selvitti tarkoin kaupungilta saadut tulot ja sille puolestaan maksetut vuokrat, jotka käyvät keskenään melkein tasan. Jos yhteispalvelukorvaukset loppuisivat, eivät muusta toiminnasta kertyvät tulot riittäisi Lähipalvelukeskuksen ylläpitoon. Moniäänisesti – myös paikalla olleiden eläkeikäisten kesäasukkaiden voimin – tehtiin vierailijoille selväksi, että koko Lähipalvelukeskus ja myös sen tarjoama yhteispalvelu on meille otavalaisille tässä muodossa ja sijaintipaikassa ensiarvoisen tärkeä. Asiakkaita käy päivittäin toista sataa. Posti-, pankki-, apteekki- ja nettipalvelujen lisäksi Lähipalvelukeskuksessa on aina saatavana neuvontaa moniin arjen ongelmiin ja informaatiota paikallistapahtumista. Monelle yksinäiselle ja vanhukselle käynti Lähipalvelukeskuksessa tarjoaa päivän ainoan keskusteluhetken muiden ihmisten kanssa.

Kirjaston nuorisotilassa oli ainakin mukava istua: vas. Jukka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Minna Pöntinen, Virpi Siekkinen, Arto Seppälä, Marika Parkkinen, Juhani Manninen, Otavan koulun rehtori Antti Karjula.

Kolmantena kohteena oli Otavan  kirjasto/nuorisotila, jossa kirjastonhoitaja Merja Matilainen  kertoi kirjaston nykytilasta ja Otavan koulun uusi rehtori Antti Karjula painotti kirjaston tarjoamaa erilaisen oppimistilanteen ja lukemisen merkitystä. Kirjaston aikuisasiakkaiden lainausmäärät ovat vähentyneet. Onko syynä se, että nuorisotilan takia kirjastosalista jouduttiin tyhjentämään puolet kirjahyllyistä ja näkösällä on yli 3000 kirjaa vähemmän vai onko syynä se, että aikuisasiakkaat kokevat nuorten läsnäolon häiritseväksi? Joka tapauksessa on positiivistakin kerrottavaa eli lastenkirjojen lainausmäärät ovat lisääntyneet. Koululuokat ja päiväkotiryhmät käyvät lainaamassa säännöllisesti, ja suora käyntiyhteys kirjastosta koulun aulaan saa monet koululaiset kouluajan ulkopuolellakin suunnistamaan kirjastoon, jos ei aina lukemaan, niin vaikkapa tietokoneiden ääreen. 4 H:n ylläpitämä ja koulun tiloissa toimiva iltapäiväkerho, jonne koululaiset voivat mennä koulupäivän jälkeen, jos vanhemmat ovat vielä töissä, käyttää myös kirjaston palveluja. Vanhemman väen piiri ja eläkeläisten ristikkokerho kokoontuvat nekin kirjastossa. Siellä järjestetään näyttelyjä ja muita pienimuotoisia tilaisuuksia.

Kirjaston tarjoama nuorisotila sai hallituksen jäsenet hieman hämmennyksiin, sillä nurkkauksessahan on vain pöytä- ja istumaryhmä, jonne sijoitimme vieraammekin. Vaikka pehmusteet olivatkin aikuisista mukavat, kävi varsin selväksi, että pelkästään tämä ei voi riittää murrosikäisten nuorten viihtymiseen. Vierailijoille jäi vielä kertomatta sekin uusi tieto, että tällä hetkellä (budjetoitua!) nuoriso-ohjaajaakaan ei ole saatavilla Otavaan, minkä vuoksi nuorisotoiminta ei ole tänä syksynä edes alkanut, ja kun se toivottavasti tapahtuu, kerhotoimintaa on vain kahtena iltana viikossa. Hallitusvierailijoille kerrottiin myöhemmin muista nuorisotilaehdotuksista, mutta tätäkin ongelmaa käsitellään tarkemmin vasta syksyn strategiaistunnossa.

Koulutilan Valkeassa talossa Seija Lipsasen kahvitettavina.

Otavan koulutila oli ohjelmassa viimeisenä.   Sadekuuro pakotti suuntaamaan suoraan Valkeaan taloon, joten pikainen tutustuminen puistoon ja koulutilan rakennuksiin jäi tekemättä. Leivoskahvien äärellä koulutilan asiantuntijat, arkkitehti Kirsti Kovanen, puutarhuri Anna-Liisa Koivisto ja kaupungin eläkkeellä oleva puutarhuri Viljo Muuronen kertoivat sitäkin tarkemmin puiston ja rakennusten historiasta, niiden arvosta ja merkityksestä. Koulutila on Mikkelin kaupungin omistuksessa ja Oppilaskiinteistöjen hallinnassa. Arvokkaat rakennukset, varsinkin päärakennus ja kivinavetta, tarvitsisivat kipeästi remonttia, puisto hoitoa ja huolenpitoa, mutta ongelma on kaikkialla sama: puuttuu rahaa toimenpiteisiin ja puuttuu myös aktiivisia vapaaehtoisia, jotka olisivat valmiit tulemaan mukaan talkoisiin ja tapahtumien järjestelyihin. Koulutilan rivitalojen uudet vuokralaiset ovat tyytyväisiä puistomaiseen asuinympäristöönsä, mutta vain harva on kiinnostunut alueen historiasta tai hoitamisesta. Koulutilan Ystävät ry. tekee voitavansa, mutta ihmeitä ei kukaan saa aikaan. Pieniä ihmeitä on sentään tapahtunut: karjatilat ja pellot saivat vuokralaisen, samoin moniin tyhjilleen jääneisiin teollisiin tuotantotiloihin tuli uusia yrittäjiä. Ja lopuksi: Seija Lipsanen, eläkkeelle jäänyt toimittaja, muutti vuosi sitten asumaan Valkeaan taloon ja perusti sinne kahvilan ja kurssitoimintaa.

Mitä kaupunginhallituksen vierailu Otavassa meille merkitsee? Ehkä lisäpotkua keskustan kaavoitukseen - sitäkin sivuttiin keskustelussa. Ehkä hyviä ratkaisuja nuorison kokoontumistiloiksi. Ehkä säilyvyyttä nykypalveluille. Ehkä Otava ei tulevaisuudessa olekaan mikkeliläisille luottamushenkilöille pelkkää ulkomaata, vaan kehittämisen arvoinen, elävä kaupunginosa – vaikka ei ihan torin reunalta alakaan.

Otava-Seura ry.
Leena Pulfer, tiedottaja

 

 

 

Otava-Seura ry.

Puheenjohtaja:
Juhani Manninen
Pääskyniementie 38
50670 Otava
040 550 0883 jussi.manninen@surffi.fi
Luotu Webnodella